Kuntoutus päättyi 5vko sitten ja olen siitä lähtien pystynyt harjoittelemaan täysipainoisesti! Ne, jotka eivät tiedä tilannetta niin kertauksena: kaatusin 29.6 harjoituksissa ja vasemman polven takaristiside repesi.. Mutta tarkemmin tähän voidaan palata jossain urheiluvammoja käsittelevässä tekstissä. Kesästä jäi jees fiilikset vammasta huolimatta: hyviä kv-tasoisia startteja lisää, uusi ennätys, Kalevan kisojen mestaruus yms.
Takaisin tähän päivään. Vamma oli jälkeenpäin ajateltuna vain eduksi mulle, sillä olen saanut keskityttyä rauhassa kuntoutukseen, aitatekniikkaan ja lihaskuntoon. Sillanpään Juuso, mua auttanut ”kuntoutusjohtaja” Jyväskylästä, rakensi parhaan mahdollisen kuntoutusohjelman ja sain kehitettyä itseäni vammasta huolimatta eteenpäin kaikilla osa-alueilla. Tämän lisäksi koutsi Haapakoski anto sopivasti potkua persuksille ja treenejä on saanut pakertaa huolella ja mielestäni sopivasti. Tällä hetkellä aitominen tuntuu paremmalta kuin koskaan, oon saanut persuksiin ilmeisesti muutakin, kun siis Haapiksen potkuja: hallintaa ja voimaa.
Lähden hyvin mielin rakentamaan loppuvuotta Teneriffan lämpöön, jossa alamme kaivamaan tehoja esiin. Nälkäisenä ja ennen kaikkea terveenä kohti ensi vuotta. Leiri tulee sopivaan väliin, kun Suomessa eletään vuoden pimeintä aikaa. Katsotaan millaiseen kuntoon saan kammettua itseni hallikautta ajatellen.
Kauden 2018 tavoitteena on hallissa kilpailla vain muutamaan otteeseen, mutta mm. SM-kilpailut kuuluvat ohjelmaan. Pyrimme rakentamaan pohjia kesää varten ja varmistamme, että jalka tulee huippukuntoon ja olen paremmassa kunnossa kuin koskaan aloittaessani kesän kisakautta. Keskittyminen on siirretty täysin EM-Berliiniin elokuulle, jossa tavoitteena on päästä finaaliin. Ensi vuodesta tulee urani paras, kaikki kortit siihen on tällä hetkellä käsissäni. Katsotaan mihin kellot tulevat pysähtymään.